Sote-uudistus vaarantaa Helsingin elinkeinopalvelut

Valiokuntakierroksella oleva sote-esitys sisältää monia ongelmakohtia. Ilmeisimmät niistä on toistettu moneen kertaan, mutta piiloon jää pitkän aikavälin talouden ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeitä kysymyksiä.

Uudistus rokottaa Helsinkiä rajusti. Absoluuttisesti suurin ja suhteellisesti yksi suurimmista leikkauksista kaupungin verotuloihin sekä Uudenmaan soterahoituksen 400 me pudotus vie Helsingin jäljelle jäävät kuntapalvelut ongelmiin. Esitys johtaa veronkorotuksiin ja/tai leikkauksiin opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalveluissa. Elinkeinopalvelut se kuristaa henkihieveriin.

Sallikaa yksinkertaistus: kaupungin palvelut maksetaan yritysten maksamista palkoista kerätyllä kunnallisverolla, niiden tuloksestaan maksamilla yhteisöveroilla ja kiinteistöveroilla. Lisäksi kaupungilla on muita tuloja, mm. palvelumaksuja ja konserniyhtiötuottoja. Helsingissä v.-19 verot olivat 2/3 kaupungin tuotoista. Sivuhuomautuksena, arvonlisävero kilisee valtion kassaan eikä nettomaksajakaupunkia lohduta. Kunnallisveron, 18 %, vuosittainen yhteissumma vastaa noin puolta kaikista Helsingin kaupungin tuloista. Se nipistettäisiin alle 5 prosenttiin.

Hyvinvointipalveluiden rahoittamisen jälkeen kaupungin vetovoimaa tukevat elinkeinopalvelut saisivat rippeet. Täysin ymmärrettävää, että niistä tingittäisiin uudessa tilanteessa. Samalla se olisi lyhytnäköistä ja turmiollista hyvinvointipalvelut maksavan yrityssektorin toiminnan edistämiselle. Menestyvällä maalla pitää olla menestyvä pääkaupunki. Helsingin talouden kurjistaminen ja elinkeinopalveluiden alasajo näkyisivät koko kansantaloudessa ja myös valtionosuuksien nettosaajakuntien budjeteissa. Lypsävä lehmä nälkiinnytetään uudistuksella henkihieveriin. Näinkö kansakunta palkitsee kaupungin tehokkaasta toiminnasta?

Alueen ministereiden ja kansanedustajien tulisi yksituumaisesti ajaa uudistuksen hylkäämistä ja palaamista suunnittelupöydän ääreen. Siellä ovat palaset, joista rakentuu tehokkaampi malli. Pieni kansa ei tarvitse 22 erillishallintoa sotepalveluiden järjestämiseen – mutta elinvoimainen pääkaupunki on sen elinehto.