Vakuudet eivät kata koronasaatavia matkatoimiston konkurssissa
Maailmassa on varmasti polttavampia ongelmia kuin suomalaisten matkatoimistoasiakkaiden kuluttajansuoja. Tuon siihen liittyvän lainsäädäntömokan silti vielä kerran esille. Työ- ja elinkeinoministeriölle on vuodenvaihteesta lähtien huomautettu virheestä toistuvasti suoraan ja oppositiokansanedustajien kautta. Myös mediaa on herätelty. Viimeksi otimme kantaa yritykseni nimissä ja lehdistötiedote jaettiin yli 2000 eri lehden ja toimittajan sähköposteihin. Ei mitään reaktiota. Ehkä tämä sitten on joutavanpäiväinen first world problem. Jos niin, eikö nyt kuitenkin selvät virheet pitäisi korjata? Vai kertooko tämä lohdutonta kieltä lainvalmistelutyöstä? Vai onko lopulta niin, ettei tästä kannata kantaa huolta? Aikahan korjaa virheet. Kunhan säästytään lain tarkoittamilta ongelmilta. Arvioikaa te. Alla olevassa (yleisönosasto)muodossa tekstin julkaisi viime talvena yksi maakunnallinen ykköslehti.
”Matkatoimistoasiakkaiden kuluttajansuojan varmistaminen edellyttää lakitekstin virheen korjaamista
Lakia matkapalveluyhdistelmien tarjoajista muutettiin viime syksynä nopealla aikataululla. Väliaikaisen lainmuutoksen tarkoitus oli turvata matkatoimistoasiakkaiden koronaperuutuksista johtuvat saatavat konkurssitapauksissa. Lakimuutoksen perusteluiden mukaan valtio takaa koronan takia peruttujen matkojen ja niistä annettujen vouchereiden maksut asiakkaille. Merkittävä taustatekijä oli Euroopan komission tulkinta, jonka mukaan koronaperuutuksista johtuvat saatavat eivät ole normivakuuksien piirissä.
Varsinaiseen lakitekstiin jäi kuitenkin virhe, joka aiheuttaa ongelmia alan yrityksissä ja hämmennystä asiakkaiden keskuudessa. Lain soveltamisesta sanotaan seuraavasti: ”Lakia sovelletaan maksusuorituksiin, jotka on tehty 16. päivänä maaliskuuta 2020 tai sen jälkeen.”
Lain tarkoituksena oli turvata myös suoritukset, jotka on tehty ennen 16.3.2020 eli ennen kriisin puhkeamista – mikä on järkeenkäypää. Lain perusteluteksti vastaa aiottua tarkoitusta. Myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) edustajat ovat suullisesti vahvistaneet tulkinnan tuon mukaiseksi, vaikka hyväksytyn lain sanamuoto johtaa toiseen tulkintaan. KKV on myös muuttanut sivujensa ohjeistuksen vastaamaan lain perustelutekstien ja alkuperäisen tarkoituksen mukaista tulkintaa.
Lain kattavuuteen ja perusteluiden pitävyyteen on vaikea luottaa, kun lakiteksti kertoo muuta. Kuluttajansuojan toteutuminen aiotulla ja vaadittavalla tasolla edellyttää lain korjaamista. Edellistä hallitusta moitittiin toistuvasti lainvalmistelun virheistä. Korjaako nykyinen hallitus selvät virheet?”